Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Sydän syrjällään.

Etteikö muka puutarhanhoito olisi jännittävää, mitä?

Tässä piti pari päivää aivan pinkeänä jännittää: mitä tästä on tulossa? Mitä pidemmälle nuppu kehittyi, sitä paremmin muisti toimi: tästä saattaisi tulla se joku vaaleamman sininen, se, jonka viime kesänä puutarhatuttavalta taimivaihdossa sain.









Tänään se sitten alkoi lopulta aueta. Ylälehdet jäivät aamupäivällä pystyyn, alalehtiä verryteltiin...

Iltasella kukka oli kokonaan auki ja asettunut.

Olin viikonloppuna keittiöhommissa ystävättären lapsen ristiäisissä, sen, jonka viidenpäivänkädet esittelin taannoin. Neitokaisen isoveli, kohta yhdeksän vee, kysäisi ihan out of the blue (osaa ne muutkin kuin EV), että mikä on mun lempikukka. Syreenien kukinnan hämäämänä jouduin hetken punnitsemaan, mutta muistin minä lopulta hönkäistä totuuden.

Ei ole iiriksen voittanutta, ei, olipa kyseessä mikä tahansa Iris. Viime vuonna kesä-heinäkuun vaihteessa kukki tämä, 'Indian chiefiksi' veikkaamani. Tänä vuonna ei ainakaan vielä näy nupun yritelmääkään...



Kaverukset kerrostalossa.
Näillä sitä voisi vaikka täyttää pihansa. Toki kukinnan tuoma ilo olisi himppasen lyhytaikainen, mutta voi sitä hetken onnea!!

Nyt kuunliljoista suurin osa alkaa olla niin auki, että niistä näkee, mitä ne ovat. Nimistä ei ole aina edes aavistusta, mutta tässäpä mallia lehtiperennoista parhaimmillaan.


H. undulata, olletikin.

Pihallamme valmiina ollut "metriheikki" (halkaisijaltaan),
ehkä joku 'Albomarginata' tai vastaava.


H. lancifolia, mutta nyt ihmeellisen leveät lehdet.


H. 'Cherry berry'. Tässä pitäisi olla punaiset kukka-
varret ja siemenkodat. Jännityksellä odotan.
 Sitten päivän muuta kuva- ja kukkasatoa. On tosi harmi, etteivät kukkapenkit kokonaisuutena tunnu vielä kestävän tarkastelua. Toki mielelläni kuvaisin pihaa laajemminkin. Vielä jonkin aikaa joudun kuitenkin tyytymään siihen, että tarjoilen teillekin vain yksittäisiä näpsäyksiä yksittäisistä kasveista.



Tämä on tiarella, jonka nimi on näköjään tyystin paennut pääkopastani. Alan ilmeisesti olla elämän siinä vaiheessa, että kaikki pitää heti kirjata ylös, muutoon tuloo unheutus...
 Lehtorikko, Saxifraga rotundifolia.
Hauska "pompom"-versio belliksestä tavallisempien muotojen keskellä.
Korallikeijunkukkakin kukkii. Pidän hurjasti tästä herkännäköisestä, mutta räväkänvärisestä kukasta.










Tässä ovat päivän ostokset. Hyvinkään Multasormesta näppeihin jäi viisi variegata kaukasianmaksaruohoa, jolla kasvikuvan mukaan on punaiset kukat. Tässä kuvassa, jos nyt muutenkaan, ei kunnolla erotu lehtien aivan hentoinen reuna, jonka valkoisuudessa on pieni häivähdys vaaleanpunaista. Jälleen yksi kasvi, jonka ääreen tulevaisuudessa polvistun - konkreettisesti.

Kaverinaan sillä on kyläkurjenpolvi 'Dark reiter', joita kassiin pomppasi kokonaista kolme kappaletta. Jälleen viittaan kasvin nimilapun kuvaan: kukan pitäisi olla aivan hennon vaaleansininen.

Nuo molemmat päätyvät viisitoistametrisen pylväshaavan tyvelle, jonne kovasti olen jo kaivannut jotakin ehostusta. Huomenna siitä lähtevät kaikki mahdolliset rikkaruohot, joiden kitkentää on muutenkin luvassa. Vartalolle sopivaa puuhaa 30 asteen helteessä... not. Mutta tehtävä on.

2 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Tehtävä on! Ja toisaalta tällä kelillä ei raaski olla sisällä sitten yhtään. Pitää vain ottaa rauhallinen tahti ja pitää mehupaussi puolen tunnin välein.
Ihania kuvia, voi että miten kauniita kurjenmiekkoja ja muita kaunokaisia. Minä odotan jännityksellä oman Ruissalosta hankitun kaunokurjenmiekkani kukkia, ekaa kertaa! Ja monta nuppua on! Aah ja ooh. Ei kai tätä kaikki ymmärrä, mutta onneksi ymmärtäväisiä kanssaihmisiä löytyy.

intopii kirjoitti...

Hahhah, jäipä kyllä tekemättä. Siirsin yhden henkitoreissaan haukkovan keijuangervon, istutin ne eiliset hankinnat ja sitten elbasin. Ei vaan pysty...

Toivottavasti näen blogissasi kuvan kurjenmiekastasi sitten, kun hän suvaitsee näyttäytyä alamaisilleen!